lauantai 12. syyskuuta 2009

viikot vierivät

Vauhdikkaasti tuntuu menevän tämä aika. Muutama viiko katosi hetkessä. Syksy on taas ja
arki rullaa kovaa vauhtia. Itse istuskelen koulun penkillä parina iltana viikossa ja yritän kovasti saada tutkintoni päivitettyä nykyaikaisemmaksi :))

Onneksi alkuun tuli pieni levähdys ja pääsin muutamaksi päiväksi piipahtamaan Unkariin ja kauniiseen Budapestin kaupunkiin. Patricia Schultz:in kirja 1000 palces to see before you die, pääsi jälleen käyttöön ja sai sivuilleen muutaman piirretyn ruksin. Nyt on tutustuttu Linnavuoreen, risteilty Tonavalla ja syöty suklaakakkua Gerbeaudin kahvilan laajasta valikoimasta. Aurinko lämmitti mukavasti, kaikkina päivinä elohopea kiipesi yli 30 asteeseen,eikä sadekkaan vaivannut.








Onneksi kotoa löytyy hyvä kirstunvartia, joka muistuttaa ettei se tuollainen elämä voi jatkua loputtomiin.... Kiitos Jännä, palataan taas maan pinnalle







Kotona toki kaikki muuukin veti taas elämän ripeästi arkeen. Sähköpostissa oli viestiä toimittajalta, joka kyseli olisiko mahdollisuutta tehdä juttua kuulokoirasta ja lapsesta. Toki! Pikainen puhelinsoitto ja Lili ja Vilho olivat jo muutaman päivän kuluttua haastateltavina.


Kuvia otettiin paljon ja iloisena yllätyksenä kuultiin että Nappi - lehden seuraavassa kansilehdessä komeilee näillä näkymin Vilho, Lili ja Jännä!!! Nyt kovasti odotellaan kyseisen lehden ilmestymistä. Nappi lehti on Kuulovammaisen lasten vanhempien liiton julkaisema lehti, jota saa mm. Akateemisesta kirjakaupasta. Lisätietoja löytyy täältä:


http://www.klvl.org/nappi-lehti/


Viikko sitten sunnuntaina kävi Lulu kyläilemässä. Neitokainen aloitti retkensä palvelutalolta, kuten Umanomien kuuluukin ja sen jälkeen tuli äitä ja siskoa tervehtimään. Oli mukava nähdä taas tuota kaunokaista, itse jopa sorruin unelmoimaan ko. neidon jälkeläisestä, mikäli niitä jatkossa siunaantuu. Eiköhän siinä mene kolme missä kaksikin?? Taitaa olla melkoinen tarttuva tauti tämä Jööttikuume!


Syksyn iloihin kuuluu myös kaikenlainen sato. Lili on sitä mieltä että kaikki mitä taloon tuodaan on TIETENKIN yhteistä MYÖS koirien kanssa. Ymmärrykseen ei tahdo mennä se, että jos muovipussin jättää kuistille siten, että se on umpisolmussa, se tarkoittaa ettei sinne mennä!

Minun mielestäni pussiin oli kirjoitettu : Hannalle.

Lili luki sen ilmeisestikkin: Ota jos haluat.

Näitä tulkinta kysymyksiä tulee vastaan aika ajoin. Ehkäpä tässä ihmisen pitää taas ottaa Jöötti-Suomi sanakirja käteen ja opiskella lisää.

Iloiseia uutisia kantautui myös muutaman sadan kilometrin päästä. Titta saa kaveriseen Jullen ja Vantun pentueesta pienen tyttö jöötin. Toivotaan että tavattaisii uusi suvun tulokas lokakuussa äidin ja tuoreen munmmin synttäreillä!

Lilin kanssa oli ensimmäiset agility- harjoitukset perjantaina. Ja hurjan hauskaa oli meillä molemmilla!! Koira oli aivan uupunut illalla, samoin omistaja! Katsotaan miten jatkossa menee. Huomenna mennään Jännän kanssa porvooseen näyttelyyn, joten peukutusta taas kaipaillaan....



1 kommentti:

  1. Ihanaa kun pääsitte nyt sinne agikurssille. Varo vaan, siihen hurahtaa ihan täysin :)

    VastaaPoista